Hands adding post-its to a black board

Äänet

Oletko ylikuormittunut? Ota sosiaalinen terveytesi huomioon.

Reading Time: 3 minutes

Olemme hyperkonnektiivisia mutta eristyneitä. Tämä vaikuttaa merkittävästi tuottavuuteemme, sanoo verkkoguru Julia Hobsbawm.

 

Elämme ylikuormittumisen aikakautta. Paine pysyä kilpailukykyisenä ja yhteydessä on suurempi kuin koskaan, mutta maailmanlaajuinen tuottavuus pienenee, ja sen laskuvauhti hämmentää taloustieteilijöitä(1).

Tämän ei pitäisi yllättää. Tutkimusten mukaan ylikuormittuminen pienentää, ei kasvata, tuottavuutta(2). On olemassa selvä korrelaatio kasvun matelun, tuottavuuden ja sen välillä, miten valmiita yritysjohtajat ovat tarkastelemaan hyvinvointia ja muita ”vastauksia”. Tiedot työvoiman onnellisuuden ja korkean motivaation tarjoamista tuottavuusvaikutuksista ovat vetoavia.

Vastaus tuottavuuden laskuun on nähdäkseni se, että hyväksymme ”sosiaalisen terveyden” käsitteen – sen, että tiedämme, kehen ja miten ottaa yhteyttä, ja milloin. Hyvä fyysinen terveys ja mielenterveys riippuvat ravitsemuksesta, kuntoilusta ja nukkumisesta, mutta sosiaalinen terveys asettaa tiedon, verkostot ja ajan sen keskiöön, mitä yksilöt ja organisaatiot tarvitsevat toimiakseen onnistuneesti.

Mehiläinen on monella tapaa esikuvallinen laji sosiaalisen terveyden kannalta. Mehiläisten yhteiskunnallisen ja tuotannollisen organisoitumisen tapa kuuluu maailman tehokkaimpiin. Mehiläiset myös saavat paljon aikaan. Oppitunti on selvä: lisää sosiaalista terveyttäsi, niin lisäät tuottavuuttasi.

Miten tämä tehdään?

1. Päiväkirja runkona

En voi tarpeeksi korostaa, miten tärkeitä päiväkirjan ja aikataulun ylläpito ovat henkisen elämämme ja työelämämme kannalta. Voit tehdä seuraavan vaikka heti: tarkastele päiväkirjasi kuvioita, katso, mitä ne tarkoittavat sinulle, ja paikallista paremmin toimivat kuviot. Tunnin omistaminen päivän alusta tai lopusta sähköpostilaatikkosi hallintaan, tai kahden tai jopa kolmen päivän kausi pelkkään ajattelutyöhön (kyllä!), ovat tapoja puhdistaa mielesi kuormittumista, paisumista ja tukoksia aiheuttavista sitoumuksista.

2. Katkaise yhteys

Saatat tarvita henkistä paastoa, rentoutumista loppuunpalamisen sijasta. Organisaatiot jotka pysyvät yhteydessä maailmaan, valot päällä ja humina käynnissä, kuten sairaalat ja valtion virastot, ovat usein niitä, jotka joutuvat kokemaan ajoittain katastrofaalisia katkoksia. Ihmiset eivät ole tietokoneita. Meidän on vaihdettava vapaalle säännöllisesti. Se, että omistamme kuudenneksen viikostamme itsellemme, perheellemme ja yhteisöllemme ilman teknologian tukea, etuja ai muuta mukana olemista, on olennaista selviämisemme ja kukoistamisemme kannalta.

3. Ajatusten monipuolisuus

Ympäröi itsesi ihmisillä, jotka ovat eri mieltä kuin sinä, jotka tietävät eri asioita, ovat eri-ikäisiä tai joilla on erilainen tausta. Tämä ei tarkoita konfliktien tuomista omaan elämääsi – väittely ja vihamielisyys voivat johtaa konsensuksen sijasta vastakkaiseen tulokseen. Kannattaa kuitenkin huomata, onko samanmielisyyttä, ryhmäajattelua ja kollektiiviajattelua liikaa.

Lukemalla samassa huoneessa olevien ruumiinkieltä voit aistia, vastustavatko kollegat jotain tai onko heillä muita ideoita, ja kutsua nämä kertomaan niistä. Lukemalla enemmän voit havaita sekä vähemmän tunnetut että sovinnaisemmat ideat. Opi ajattelemaan laajemmin. Jos rekrytoit vain tietyt ominaisuudet omaavia ihmisiä, mieti uudestaan. Tehtäväsi on luoda jazzbändi, ei klassinen orkesteri.

Julia Hobsbawm

Julia Hobsbawm on kirjoittanut kirjan Fully Connected: Surviving and Thriving in an Age of Overload

 

4. Suunnittele hunajakennosi

Työpaikkasi ja -tapasi ovat yksiä olennaisimmista asioista. On tärkeää olla tuottava, tuntea olo korvaamattomaksi ja olla yhteydessä siihen, mitä tekee. Jos työskentelet vihaamassasi paikassa, joko työstä johtuen tai sijainnista tai työmatkasta johtuen, kannattaa ymmärtää, että tämä vaikuttaa työsuoritukseesi yhtä paljon kuin väärä dieetti tai motivaation puute salilla.

Tarkastele työskentelysijaintisi ja -tapasi kuviota, muotoa ja paikkaa. Jos teet työtä erittäin rumassa rakennuksessa tai työmatkasi on hirveä, voit havaita helposti tämän vaikutuksen ja suunnitella taktiikoita, joilla vaikutusta voi helpottaa. Voit esimerkiksi ladata kuunneltavaksesi hyviä podcasteja tai lukea Tim Ferrissin kirjan The 4-Hour Work Week ja varmistaa, että työskentelet tuottavasti ja joustavasti, työtovereitasi ja pomoja miellyttävällä tavalla, missä tahansa.

5. Sosiaalinen kuusikko

Politiikan maailmassa neuvostoksi sanotaan koko sitä ihmisten ja muiden mukana pelissä olevien arkkitehtuuria, joka ympäröi sinua – ihmisiä, joilta pyydät apua, kriittistä ystävyyttä, älyä ja opastusta. Verkkoakateemikko Zella King kutsuu tätä ”henkilökohtaiseksi johtokunnaksi”. Itse kutsuisin tätä ”sosiaaliseksi kuusikoksi”, eli kuudeksi ihmisryhmäksi, joiden tiedät olevan jollain tavalla kiertoradallasi. Tähän sisältyvät ystävät, perhe, kollegat, työkaverit, ihmiset, joihin et pidä enää yhteyttä, sekä ihmiset, joihin haluaisit tutustua paremmin.

Sosiaalisen kuusikkosi perustaminen, kehittäminen ja ylläpitäminen vaatii työtä. Voit esimerkiksi soittaa jollekulle, jolle et ole puhunut vähään aikaan. Lähtekää sitten kahville vaihtaaksenne kuulumisia. Pidä itsesi jatkuvassa liikkeessä ja edistä suhteitasi sen sijaan, että antaisit niiden pysyä sähköisen verkon raiteilla ja erossa ihmisten käden ja silmän koordinaatiosta.

6. Tiedon kojetaulu

Laskemme kaloreita ja varmistamme, että syömme viisi annosta kasveja ja hedelmiä päivässä – miksemme aseta samanlaisia tavoitteita tiedon omaksumiseen? Ratkaisu tähän on tiedon kojetaulun luominen. Sen sijaan, että uutiset muodostaisivat muurin, joka voi kaatua päällesi koska tahansa, voit jakaa tiedot kuuteen ydintyyppiin, jotta voit tarkistaa ne tasaisemmin.

Kojetauluusi tulisi sisältyä elementtejä seuraavilta alueilta: uutiset – yleiskatsaus siihen, mitä maailmassa tapahtuu; erikoisosaamisesi alue – yleinen näkemys omasta kentästäsi; ajan henki – mistä ihmiset puhuvat; TV, radio ja podcastit – tietojen omaksuminen eri tavalla; pitkät ja lyhyet artikkelit, The New Yorkerista Buzzfeediin – eri tahdeilla niin, että ne vievät ajattelutilaa eri tavoilla, ja reaaliaikaisia tapahtumia, kasvokkaista tietoa – sitä, että jotain nähdään reaaliaikaisesti ja se jaetaan.

Tämä tietomäärä, tämä tiedon kojetaulu, jossa yritetään organisoida sitä, mitä Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Donald Rumsfeld kutsui ”tunnetuiksi tuntemattomiksi”, tekee kuormittuneen ajan navigoinnista hieman helpommin hallittavaa, hieman yhtenäisempää ja ehkä, jos onni on myötä, täysin yhtenäistä.


 

Julia Hobsbawm on vieraileva kunniatohtori Workplace Social Health -osastolla Cass Business Schoolissa, City, University of Londonissa, ja on kirjoittanut kirjan Fully Connected: Surviving and Thriving in an Age of Overload, joka oli ehdolla CMI Business Book of the Year -palkinnon saajaksi. Hän on myös päätoimittaja Thrive Global -mediayhtiössä, jonka on perustanut Arianna Huffington. Vieraile osoitteessa juliahobsbawm.com.

Lähteet:

(1) https://www.economist.com/buttonwoods-notebook/2017/01/11/the-curious-case-of-missing-global-productivity-growth

(2) https://www.mckinsey.com/business-functions/organization/our-insights/recovering-from-information-overload