Värikäs äänen aaltomuotokuva

Trendit

Miten ääniavustajat muuttavat työpaikkoja?

Reading Time: 4 minutes

Ovatko ääniavustajat riittävän älykkäitä työskentelemään toimitiloissa? Eivät ihan, toteaa Sam Shead. Mutta kauaa siinä ei kestä…

 

”Alexa, kysy henkilöstöhallinnon Jonilta sähköpostitse, onko hänellä aikaa keskustella ylennyksestäni ensi tiistaina.”

”Siri, voitko tulostaa tämän sivun?”

”Cortana, avaa uusi Excel-laskentataulukko ja laske uusimpien myyntilukujeni keskihajonta.”

”Hei Google, pyydä T-paitojen valmistuskonetta tekemään 20 suurta yksisarvispaitaa.”

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä pyynnöistä, joita tekoälyn omaaville ääniavustajille voidaan tulevaisuudessa tehdä. Ne ovat kehittyneet viime vuosina huimaa vauhtia koneoppimisen ja luonnollisen kielen ymmärtämisen läpimurtojen sekä pilvipohjaisen tietojenkäsittelyn räjähdysmäisen kasvun myötä.

Ajatus jutustelusta ääniavustajille työpaikalla voi kuulostaa joidenkin mielestä omituiselta, mutta tutkimusten mukaan älykkäät avustajat alkavat olla toimistoissa yhtä yleisiä kuin kahvinkeitin tai nitoja seuraavien 12 kuukauden aikana.

IT-ammattilaisten sosiaalisen verkoston, Spiceworksin, huhtikuun 2018 tutkimuksessa(1) selvisi, että 40 prosenttia suuryrityksistä (joissa on vähintään 500 työntekijää) odotti ottavansa tekoälyä hyödyntävät ääniavustajat käyttöön jossain muodossa vuoteen 2019 mennessä. Tutkimuksessa, joka kattoi yli 500 IT-ammattilaista Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa sijaitsevissa organisaatioissa, selvisi, että 29 prosenttia organisaatioista oli käyttänyt yhtä tai useampaa tekoälyavustajaa työtehtävissä tai aikoi käyttää yhtä tai useampaa seuraavien 12 kuukauden aikana.

Yhdysvaltalaiset teknisten alojen jättiläiset, kuten Google, Microsoft, Apple ja Amazon, ovat kehittäneet markkinoiden pisimmälle kehitetyt ääniavustajat: Google Assistantin, Cortanan, Sirin ja Alexan. Viisi suurta, joihin lasketaan myös Facebook, sijoittavat tekoälyyn miljardeja dollareita ja pyrkivät palkkaamaan alan parhaat osaajat. Myös Ciscon ja IBM:n kaltaiset yhtiöt toteuttavat toimia varmistaakseen, että ne pysyvät mukana kilpailussa.

Tylsien tehtävien automatisointi

Amazonin Alexa oli ensimmäisiä ääniavustajia, jotka saivat todellista huomiota kuluttajamarkkinoilla, kun Amazon julkisti Echo-laitteensa. Seattlessa päämajaansa pitävä yhtiö ei aio kuitenkaan tyytyä pelkkiin kuluttajiin. Se julkisti yrityksille suunnatun Alexa for Businessin viime vuoden marraskuussa ja uskoo sen olevan ratkaisu kiireisille toimistotyöntekijöille, jotka haluavat automatisoida jokapäiväisiä tehtäviään.

Amazonin teknologiajohtaja Werner Vogels hehkutti ääniavustajia työpaikkaa mullistaviksi tekijöiksi maaliskuisessa blogitekstissään(2). ”Alexa helpottaa älykotien toteuttamista ja sama on mahdollista myös työpaikoilla”, Vogels kirjoitti blogissaan All Things Distributed. Hän mainitsi joitakin asioita, joita Alexa voi tehdä: ”Alexa voi hallita ympäristöä ja auttaa löytämään perille, varaamaan tilan, ilmoittamaan ongelmasta tai löytämään liikenneyhteyden.”

Alexa for Businessia käyttävät tällä hetkellä esimerkiksi yhdysvaltainen muodin vähittäismyyjä Brooks Brothers, Capital One -pankki ja yritysohjelmistoyhtiö BMC.

Capital One on ottanut Alexalla käyttöön yksityisen ”taidon” (tietyn äänikomennolla suoritettavan toiminnon), jonka avulla se voi seurata Amazon Web Services -pilvipalveluiden suoritustasoa. Capital Onen pääohjelmistokehittäjä Surya Avirneni kertoo: ”Olimme jo kehittäneet taidon, jolla tiimimme pystyivät tarkistamaan järjestelmiemme tilan nopeasti tai pyytämän erityisiä päivityksiä korkean riskin tapahtumista, mutta meidän oli tarjottava se tiimillemme ilman sen julkaisemista Alexa Skills Storessa. Alexa for Business mahdollistaa taitojen julkaisun vain sisäiseen käyttöön.”

Monet teknologia-alan yritykset, kuten Salesforce, SAP SuccessFactors ja ServiceNow, integroivat omia sovelluksiaan Alexa for Businessiin, mikä tekee alustasta entistä hyödyllisemmän toimitilakäyttöön.

Amazonin vahvin haastaja työtilojen ääniavustajamarkkinoilla vaikuttaisi olevan Microsoftin Cortana, joka tarjoaa valikoiman etuja niille, joilla on käytössään muita Microsoftin tuotteita, kuten Office 365, Skype, LinkedIn, Bing ja Outlook. Computerworldin julkaisemassa artikkelissa(3) Patrick Moorheadin, joka on Moor Insights and Strategyn johtaja ja pääanalyytikko, mainitaan sanoneen: ”Suurin Microsoftin tarjoama etu on integrointi Windowsiin ja Officeen, jotka ovat todennäköisesti työntekijöiden käyttämiä ohjelmistoratkaisuja.”

Kaikista ääniavustajia työpaikalla käyttävistä yhtiöistä 49 prosenttia suoraa Microsoftin Cortanaa ja vain 13 prosenttia Alexaa(4).

Valikoima ääniavustajia

Vasemmalta: Amazon Echo, Google Now, Sonos Play, Apple Siri.

 

Voisivatko ääniavustajat pyörittää toimistoa?

Ei kestä enää kauaa ennen kuin älykkäät ääniavustajat voivat olla yhteydessä lähes kaikkeen toimitiloissa olevaan ja hallita niitä, sillä mikrosirut ovat yleistymässä yhä useammissa esineissä. On kuitenkin tärkeää, että tietohallinto- ja teknologiajohtajat säilyttävät vielä malttinsa.

Koska suuret teknologiayhtiöt kehuvat mainoksissaan ja markkinointikampanjoissaan ääniavustajia lähes ihmismäisiksi, niiden voisi luulla kelpaavan hyväksi juttuseuraksi. Todellisuudessa ne ovat kuitenkin monin tavoin tyhmiä.

”Valitettavasti ääniteknologia, toisin kuin tekstiavustajat, eivät ole vielä saavuttaneet riittävää kypsyyden astetta, jotta niitä voitaisiin käyttää yrityksenlaajuisesti, ja monet innovatiivisimmista esimerkeistä – kuten kasvojentunnistuksen käyttö puhujan suunliikkeiden yhdistämiseen ääneen – ovat jääneet laboratorioihin”, PwC UK:n tekoälyjohtaja Rob McCargow kommentoi. ”Edessä on monia muita esteitä ennen kuin tekoälyä hyödyntävien ääniavustajien laajamittainen käyttö työpaikoilla on mahdollista. Tarkkuus paranee nopeaa vauhtia, mutta vielä parempi tarkkuus on tärkeää, mikäli teknologiaa aiotaan hyödyntää terveydenhuollon ja rahoituspalveluiden kaltaisilla aloilla.”

Voidaanko tekoälyä käyttää väärin?

Yksi älykkäiden ääniavustajien tämän hetken suurimmista haasteista on kyky selviytyä taustamelusta – ”cocktailkutsuongelma” – joskin tältäkin osin on tapahtunut kehitystä. Alexasta ja kumppaneista puuttuu myös äänen biometrinen tunnistus, joten ne eivät tiedä, kuka toimitilassa puhuu niille.

Jotkut ovat myös McCargow’n mukaan huolissaan tekoälyn luotettavuudesta ja tulkittavuudesta sekä siitä, miten hyvin se käsittelee luottamuksellisia tietoja. ”Jos yritykset eivät usko siihen, että älykkäitä ääniavustajia on kehitetty vastuullisesti nämä haasteet huomioiden, niiden hyötyjä ei tulla ehkä näkemään vielä vuosiin”, hän kertoo.

Samim Winiger, luovaa tekoälyä kehittävän AE-studion luova johtaja, on huolissaan siitä, että organisaatiot voivat käyttää älykkäiden ääniavustajien äänentunnistusta työntekijöiden seurantaan.

”Työpaikan tekoälypohjaiset ääniavustajat ovat vain pieni osa suurempaa työpaikkojen tekoälyvalvonnan ja optimoinnin trendiä”, hän toteaa. ”Tässä tilanteessa äänentunnistuksella on tärkeä rooli: jokaisen pöydän aina päällä olevat mikrofonit on yhdistetty tunteiden- ja puheentunnistusjärjestelmiin. Tieto toimitetaan reaaliajassa järjestelmään, joka määrittää työntekijän kuntopisteytyksen. Pisteitä käytetään sitten monin tavoin organisaation suorituskyvyn optimointiin.”

Hän jatkaa: ”Valvontahaasteista huolimatta äänirajapinnat voivat soveltua loistavasti joihinkin vuorovaikutustilanteisiin, kuten kevyeen ideointiin ja pikaiseen muistiinpanojen kirjaamiseen. Tällä hetkellä niitä hehkutetaan kuitenkin liikaa. Hiiri, näppäimistö ja näyttö ovat monissa tapauksissa edelleen selvästi nopeampi syöttötapa, ja ne mahdollistavat usean asian samanaikaisen tekemisen ja tila-ajattelun – toisin kuin äänikäyttöiset laitteet.”

Kehityksen suunta

Spiceworksin mukaan ääniavustajia käyttävistä yrityksistä 46 prosenttia käyttää niitä sanelun purkamiseen, 26 prosenttia tiimin yhteistyöskentelyyn ja 24 prosenttia työntekijöiden kalenterinhallintaan. Lisäksi 14 prosenttia hyödyntää älykkäitä avustajia asiakaspalvelussa ja 13 prosenttia apuna IT-tukipalvelun tehtävienhallinnassa.

Näillä yksinkertaisilla kikoilla voi olla kuitenkin suuri vaikutus liiketoimintaan. ”Tällainen tehtävien ’helpottaminen’ voi mahdollistaa merkittävän tuottavuuden kasvun – PwC:n analyysin mukaan tekoälyn laajempi soveltaminen voi lisätä 15,7 biljoonaa lisädollaria maailmantalouteen vuoteen 2030 mennessä”, McCargow kertoo(5).

”Kun käyttöönotto alkaa skaalautua, vaikutus yritysten työvoimaan voi olla merkittävä, joten on erittäin tärkeää, että yritysten johtajat huomioivat tulevien osaajiensa tarpeet jo nyt ja alkavat valmistaa työntekijöitään töiden automatisoinnin aiheuttamaan disruptioon.”


 

Palkittu journalisti Sam Shead oli Business Insider UK:n vanhempi teknologiatoimittaja. Hän on työskennellyt aiemmin Lontoossa Techworldin startup- ja innovaatiotoimittajana sekä The Daily Mailille.

Lähteet:

(1) https://community.spiceworks.com/blog/2964-data-snapshot-ai-chatbots-and-intelligent-assistants-in-the-workplace?utm_campaign=item&utm_medium=rss&utm_source=blog

(2) https://www.allthingsdistributed.com/2018/03/unlocking-enterprise-systems-using-voice.html

(3) https://www.computerworld.com/article/3252218/collaboration/cortana-explained-why-microsofts-virtual-assistant-is-wired-for-business.html

(4) https://community.spiceworks.com/blog/2964-data-snapshot-ai-chatbots-and-intelligent-assistants-in-the-workplace?utm_campaign=item&utm_medium=rss&utm_source=blog

(5) https://www.pwc.com/gx/en/issues/data-and-analytics/publications/artificial-intelligence-study.html