Tuottavuus

Menestyksen tuoksu: se on oikeasti olemassa

Reading Time: 3 minutes

Tiedemiehet ja psykologit ovat sitä mieltä, että oikein valittu tuoksu voi parantaa tuottavuutta. Ainoa haittapuoli on se, että makuja on erilaisia. Kirjoittanut Matt Burgess.

 

Eräänä kauniina päivänä 1990-luvun alussa 36 miehelle ja naiselle Cincinnatista – jotka kaikki olivat vastanneet samaan sanomalehden mainokseen – maksettiin kullekin 15 dollaria siitä, että he istuisivat vuorotellen muokatussa äänikammiossa. Suljettu laatikko, joka oli kooltaan vain 2 x 2 x 2 metriä, toimi testauspaikkana sille, miten tuoksu voi vaikuttaa henkilön kykyyn keskittyä. Kattotuuletin puhalsi kammioon raikasta ilmaa, ja sähköisellä ilmanpuhdistimella varmistettiin, että vanhoista tuoksuista päästiin eroon.

Sisään päästyään osallistujille annettiin naamarit. Kun 40 minuutin testiä oli takana noin neljä ja puoli minuuttia, naamarin läpi pumpattiin ilmaa, ja tämä toistettiin viiden minuutin välein henkilön ollessa kammiossa. Haisteltavaksi pumpattu ilma oli piparmintulla tai kielolla hajustettua tai puhdasta ilmaa.

Samalla, kun kukin henkilö altistettiin tuoksuille, heitä pyydettiin kiinnittämään huomiota varhaisella Apple IIe -tietokoneella esitettäviin asioihin. Piparminttua ja kieloa haistelleet kiinnittivät paremmin huomiota kuin hajustamatonta ilmaa hengittäneet koehenkilöt. ”Näiden tulosten mukaan altistuminen tuoksulle voi toimia tehokkaana lisästimulaationa tilanteissa, jotka vaativat tarkkaa keskittymistä pitkiä aikoja”, tutkimuksen toteuttanut tiedemies kirjoitti. Tutkimus oli ensimmäisiä, joissa löydettiin suora yhteys ihmisten kykyjen ja tuoksujen välillä.

Myykö tuoksu?

Yli kaksi vuosikymmentä myöhemmin hajuaistitiede on päässyt jo pitkälle. Hajuaistimuksia vastaanottavissa soluissa, jotka välittävät viestejä aivoihin ja mahdollistavat noin 10 000 erilaisen hajun tunnistamisen ja muistamisen, on noin 1 000 erilaista geeniä. Hajuaistin toiminnan ja sen tärkeyden parempi ymmärtäminen on johtanut siihen, että yritykset yrittävät hyödyntää sitä. Markkinoijat voivat myydä tuoksuilla.

”Monissa hotelleissa on merkkituoksunsa, jolloin saman ketjun hotellit tuoksuvat samalta eri puolilla maailmaa”, kertoo Kathleen Riach, Monash Universityn Department of Management -laitoksen apulaisprofessori, joka on tutkinut tuoksujen vaikutusta yksiköihin. Pohjoiscarolinalainen ScentAir kertoo, että 109 maassa sijaitsevat yhtiöt käyttävät sen yli 2 400 hajustetta.

Sen mukaan yrityksen tuoksuja käyttävät esimerkiksi ajoneuvovalmistaja BMW ja urheiluvaatteita valmistava Under Armour sekä hautaustoimistot, eläinsairaalat ja kasinot. Mihin tahansa tilanteeseen on olemassa tuoksu, jonka voi ostaa. Isobritannialainen AromaPrime myy ylellisten tuoksujen lisäksi myös harvinaisempia hajuja, kuten yksisarvisen, laivan konehuoneen ja mädäntyneen lihan hajun.

Koska tuoksuja on saatavilla niin suuri valikoima ja koska yhä useammat tutkimustulokset osoittavat tuoksujen voivan vaikuttaa ihmisten mielialoihin ja toimiin, ei ole mikään yllätys, että työnantajat ovat kiinnostuneet tuoksujen maailmasta. Jo vuonna 2006 The Guardian raportoi, että C-Interactive-niminen yhtiö kertoi lisääntyneen myyntinsä ja vähentyneiden poissaolojensa syyksi tuoksukoneiden käyttöönoton(1).

”Hajut vaikuttavat ihmisten käytökseen varoittamalla heitä vaaroista ja vaikuttamalla kognitiiviseen suorituskykyyn”, kertoo Derek Clements-Croome University of Readingin School of Construction Management and Engineering -laitokselta. Sillä välin psykologi ja kognitiivista neurotiedettä harjoittava Rachel Hertz on kirjoittanut Scientific America -julkaisussa, että ”tuoksut vaikuttavat ihmisten mielialaan, työsuoritustasoon ja käyttäytymiseen monilla tavoin.”(2)

Sitruunaviipale kivennäisvedessä

Tuoksut ja tunteet

Eri tuoksut voivat saada aikaan erilaisia vaikutuksia työpaikalla ja sen ulkopuolella. ”Monet tutkimukset osoittavat tuoksujen vaikuttavan käyttäytymiseen”, Cardiff Business Schoolin professorina toimiva Sam Warren lisää. ”Piparmintun on huomattu parantavan muistamista/selkeyttä, sitruunan edistävän epäitsekkyyttä ja laventelin vähentävän ahdistumista.” Näin ollen näiden käyttäminen toimitilassa voi auttaa parantamaan työntekijöiden tehokkuutta. Pieni määrä tuoksua työntekijän ympärillä voi parantaa väliaikaisesti tuottavuutta. Teknologian avulla yksittäisten työntekijöiden lähelle voidaan vapauttaa personoituja tuoksuja – piparminttu voi toimia hyvin yhdellä ja toisen kognitiiviset kyvyt voivat parantua sitruunan tuoksusta.

”Jotkin japanilaiset valmistajat ”virkistävät” työntekijöitään sitruunamaisilla tuoksuilla, ja luokkahuoneissa on käytetty piparminttua auttamaan opiskelijoita keskittymään paremmin”, Riach kertoo. Eräässä laajalti siteeratussa tutkimuksessa japanilainen Takasago Corporation -yhtiö sai selville, että sen konekirjoittajat tekivät 54 prosenttia vähemmän virheitä haistaessaan sitruunan, 33 prosenttia vähemmän, kun kyseessä oli jasmiini, ja 30 prosenttia, kun nenään tulvi laventelin tuoksu.

Merkittävät tuoksut

Tuottavuuteen vaikuttavat tuoksun lisäksi myös muut ilman tekijät. Harvardin yliopiston professorien johtamassa vuoden 2015 tutkimuksessa(3) 24 henkilöä viettivät kuusi täyttä työpäivää ympäristöllisesti hallitussa toimitilassa, jossa ilmaan lisättiin eri määriä hiilidioksidia. Tulosten mukaan kognitiiviset kyvyt paranivat 61 prosenttia, kun työntekijät työskentelivät raikkaammassa ympäristössä.

Keinotekoisista tuoksuista puhuttaessa olemassa ei kuitenkaan ole välttämättä yhtä helppoa keinoa parantaa tuottavuutta koko toimitilassa. Jasmiinin pumppaaminen ilmaan ei tarkoita suoraan sitä, että sille altistuvat työskentelisivät tuottavammin. ”Tuoksut ovat muistojen puutarha”, Clements-Croome toteaa. Warren selittää, että hajuaisti on suoraan yhteydessä aivojen limbiseen järjestelmään, joka vastaa tunteista, muistoista ja kiihottumisesta. ”Hajuilla voi palauttaa mieleen vanhoja muistoja lähes välittömästi, vaikka muistojen tarkkoja tapahtumia ei voisikaan täysin palauttaa mieleen tuoksulle altistuttaessa”, Warren selittää.

Tämä tarkoittaa, että yksilöllisten muistojen vuoksi on mahdollista, että yksi henkilö reagoi tuoksuun hyvin, samalla kun toisella se voi aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia. ”Kuulokkeilla voi sulkea äänet pois (mikäli olet toimistolla) ja silmät sulkemalla voi välttää näkemästä asioita, mutta tuoksut tulevat kehoon nenän ja suun kautta hengittämisen yhteydessä, joten ne ovat todella tunkeilevia”, Warren sanoo.

Riach vie asian pidemmälle ja kehottaa varovaisuuteen toimiston laajuisten tuoksujärjestelmien asennuksessa. ”Työntekijät ovat yhä herkempiä työnantajiensa ’huijausyrityksille’, joten tuoksun käyttämistä voidaan pitää manipulointina, mikä voi johtaa kysymyksiin epäeettisistä käytännöistä ja työntekijöiden kyynisyyteen”, hän sanoo. Tuoksuissa henkilökohtainen on oikea valinta.

 


Matt Burgess on palkittu brittiläinen toimittaja ja kirjoittaja, joka työskentelee Wired-lehdelle Isossa-Britanniassa

Lähteet:

(1) https://www.theguardian.com/money/2006/may/08/careers.theguardian5

(2) https://www.scientificamerican.com/article/do-scents-affect-peoples/

(3) https://ehp.niehs.nih.gov/wp-content/uploads/advpub/2015/10/ehp.1510037.acco.pdf