Modernin mielen keskittymiskyky herpaantuu helposti. Muistitaidot ovat siis joutuneet taka-alalle. Matthew Jenkin etsii tapoja, joilla ihmiset voivat miettiä oppimistapansa uudelleen parantaakseen tuottavuuttaan.
Keväällä 2006 Joshua Foer kruunattiin Yhdysvaltain muistimestariksi ja rikkoi uuden ennätyksen ”muistikortit”-tapahtumassa muistamalla sekoitetun pakan (jossa on 52 korttia) järjestyksen minuutissa ja 40 sekunnissa. Tämä henkisen taituruuden mestarinäyte ei ollut kuitenkaan osoitus hänen neroudestaan. Se johtui vuosien koulutuksesta vanhaan muistitekniikkaan nimeltä muistipalatsi.
Tämä muistiinpanotekniikka, jota kreikkalaiset ja roomalaiset käyttävät tuodakseen muistiin pitkiä, monimutkaisia puheita, yhdistää visualisoinnit spatiaalisen muistin käyttöön. Kyseessä ovat tutut, omaan elinympäristöön liittyvät tiedot. Tekniikka ei ole vain muistiatleeteille, vaan sen avulla kuka tahansa voi parantaa muistiaan. Vuodelta 2017 olevassa tutkimuksessa(1) havaittiin, että vain kuuden viikon koulutuksen jälkeen muutkin kuin atleetit pystyivät samanlaisiin muistisuorituksiin.
Oppimisen tärkeydestä
Oli kyse sitten täydellisten esitelmien pitämisestä tai uuteen taitoon kouluttautumisesta, sovellukset työpaikan kontekstin oppimiseen ovat ilmiselviä. Miksemme siis jo käytä nyt tätä ja muita tehokkaita menetelmiä oppiaksemme paremmin? Miksi meille on oleellista oppia uudet oppimisen tavat, jotta meistä tulisi työssämme tuottavampia?
Tämä johtuu siitä, että asiantuntijoiden mukaan tämänhetkiset lähestymistapamme oppimiseen ovat olennaisen viallisia. Opettajien keskuudessa suositun niin sanotun oppimistyyliteorian(2) (idea, että jotkut ovat enemmän näköön tai kuuloon perustuvia oppijoita) esimerkiksi kumosivat äskettäin tiedemiehet, jotka eivät usko todistusaineiston riittävän todistamaan, että oppitunnit kannattaa räätälöidä erikseen erilaisille yksilöille oppimisen parantamiseksi.
Tri Tomas Chamorro-Premuzicin mukaan myös perinteisemmällä koulutusjärjestelmällä on vaikeuksia tarjota ihmisille modernin maailman tarpeisiin valmistelevaa koulutusta. Yrityspsykologin mukaan perinteinen lineaarinen lähestymistapa tiedon siirtämiseen yhdeltä henkilöltä toiselle ei enää sovellu modernien digitaalitaitoja hallitsevien oppijoiden tarpeisiin ja näiden lyhyempiin huomiokykyihin(3).
”Olemme siirtyneet kokemusperustaisempaan oppimiseen”, hän sanoo. ”Jos tarkastellaan onnistuneita projekteja, kuten viihdettä ja koulutusta sekoittava TED, [esitelmät] toimivat, koska ne ovat lyhyempiä ja tiiviimpiä, mutta avainviestien korostamiseen, tarinan kertomiseen ja siihen, että tarjotaan kokemus, jonka ihmiset todennäköisesti muistavat myöhemmin, tarvitaan silti paljon työtä.”
Oppivat eläimet
Teknologisen ja sosiaalisen muutoksen nopea tahti modernissa maailmassa tarkoittaa, että nykyisin on entistä enemmän kysyntää työntekijöille, jotka ovat mukautumiskykyisiä ja oppimishaluisia pelkän teknologisen kokemuksen omaamisen sijasta. Esimerkiksi Googlen kaltaiset yritykset ovat sanoneet, että palkatessaan työntekijöitä ne etsivät ”oppivia eläimiä”(4).
Onneksi neuroplastisuus(5), eli aivojen kyky organisoida itsensä uudelleen sekä fyysisesti että toiminnallisesti, tarkoittaa, että aikuiset voivat mullistaa syvään juurtuneet oppimiskuvionsa keskitetyllä huomiolla, sisulla ja kovalla työllä. Jos modernin työntekijän on opittava, kuinka pitää asemansa tai tulla jätetyksi, mitä käytännön menetelmiä voidaan käyttää ohjeistettujen oppimisen tapojen korvaamiseen?
Oppiminen ei lopu koulusta lähdettyämme
Kulttuuriset asiat
On tärkeää havaita, mikä rooli kulttuurilla on oppimisessamme. Ulkoa oppiminen on suosituin menetelmä Itä-Aasian maissa, kuten Kiinassa ja Etelä-Koreassa, mutta on myös todistusaineistoa, että se ei ole lasten kansainvälisissä testeissä saamien korkeiden pisteiden ainut selittävä tekijä.
Institute of Educationin(6) tutkimuksen mukaan muualla koulutetutkin maahanmuuttajien lapset näistä maista saavat yhtä paljon pisteitä myös keskiverroissa tai tätä huonommissa koulujärjestelmissä.
Tri John Jerrim, tutkimuksen laatija, toteaa lopuksi, että ”Itä-Aasian vanhempien asenteet ja uskomukset, jotka he opettavat lapsille, ovat tärkeä osa näiden korkean tason akateemista menestystä.”
Yhä monikulttuurisemmat toimistot johtavat kysymykseen siitä, miten vaikuttaa se, että työskennellään kaikkialta maailmasta olevien kollegojen kanssa, joiden lähestymistapa oppimiseen voi olla radikaalisti erilainen. Tutkimuksen mukaan monimuotoisemmat tiimit tarjoavat etuja myös liiketoiminnan kannalta.
Vuonna 2015 tehdyssä McKinseyn raportissa(7) 366 julkisesta yhtiöstä havaittiin, että ylimmässä neljänneksessä olevat yritykset olivat hallintotiimin etnisen monimuotoisuuden suhteen 35 % todennäköisemmin niitä, joiden taloudelliset tuotot olivat alan mediaania korkeampia.
Työn tekeminen ihmisten kanssa, jotka ovat erilaisia kuin sinä, voi haastaa aivosi ylittämään tylsät ajattelutavat ja terävöittämään suoritustaan. Journal of Personality and Social Psychology -lehdessä julkaistussa paneelitutkimuksessa tiedemiehet havaitsivat, että etnisesti monimuotoiset tiimit keskittyivät tarkemmin faktoihin(8).
Toisen, Economic Geographyn julkaiseman tutkimuksen tekijät totesivat, että kulttuurisesti monimuotoiset johtajuustiimit olivat innovatiivisempia ja kehittivät todennäköisemmin uusia tuotteita kuin ne, joiden johtoryhmät olivat homogeenisempia(9).
Tri Chamorro-Premuzic uskoo, että muista kulttuureista ja maista olevien kollegojen käytöksen ymmärtäminen on osaamista, jota nykypäivän globaalilta työvoimalta halutaan. ”Tärkein etu on kyky toimia paljon suuremman ihmisjoukon kanssa”, hän sanoo. ”Kun lähetät jonkun diplomaattiselle matkalle tai yritystä kehittämään ulkomaille, halunnet, että tämä henkilö ei vain puhu kieltä vaan myös ymmärtää, mitä ihmiset arvostavat eri maissa.”
”Kyseessä on perustavanlaatuinen oppimistyyppi, jota haluavat ihmiset, joista koostuu haluttu kognitiivinen tietotyöläisten eliitti, jotka eivät ainoastaan pysty elämään eri paikoissa vaan myös haluavat tehdä niin.”
Mielikuvitusrikas lähestymistapa
Oppimisesta on vaikea puhua ilman muistin tarkastelua. Muistipalatsimenetelmä on vain yksi tapa, jolla keskivertoihmiset voivat hakkeroida aivonsa parantaakseen keskittymiskykyään ja tullakseen tuottavammiksi töissään. Bradley Loven, joka on UCL-yliopiston kognitiivisten- ja päätöksentekotieteiden kokeellisen psykologian professori, mukaan tietoa tutkittaessa jaksotuksella on suuri vaikutus muistiinpalauttamiskykyyn.
Kyseessä on menetelmä, joka ensi alkuun vaikuttaa ei-intuitiiviselta, etenkin niille, jotka ovat tottuneet lukemaan kokeisiin tai esitelmään edeltävänä yönä. Loven mukaan tämä voi olla tehokasta auttamaan tietojen mieleen tuomisessa lyhyellä aikavälillä, mutta todennäköisesti se ei auta hallitsemaan tietoja ja tuomaan niitä mieleen kuukausien tai vuosien kuluttua.
Myös konteksti on erittäin tärkeää(10). Jos esimerkiksi valmistelet esitelmää, yritä luoda ympärillesi samanlainen ympäristö kuin esityspäivänä. ”Kuulostaa oudolta, mutta jos olen pitämässä esitelmää konferenssissa, voin etsiä konferenssitilan tai sitä muistuttavan huoneen ja kävellä sen läpi, mennä puhujanpönttöön ja kuvitella puheen ja sen aloittamisen”, Love sanoo. ”Koulutusmuotona tämä on realistisempi, ja muistan todennäköisemmin, mitä minun on tarkoitus sanoa, koska tekemisen konteksti on itse asiassa sama.”
Häiritsevät hetket
Häiriötekijät ovat tärkeä este moderneille oppijoille, Love lisää. Hänen mukaansa monet aliarvioivat kustannukset, joita tällä on tuottavuuden kannalta. ”Nämä pienet häiriötekijät eivät vaikuta paljolta, mutta kun lisäät ne yhteen, oletkin menettänyt 25 prosenttia päivästäsi, 10 minuuttia tai 30 sekuntia kerralla”, hän sanoo. ”Kaikki ovat mielestään erinomaisia monen asian tekemisessä samanaikaisesti, mutta kukaan ei ole sitä oikeasti. Se, mitä ihmiset pitävät hyvänä, ei aina ole hyvä asia suorituskyvyn kannalta. Kannattaa siis tarkkailla, mikä toimii juuri sinulle.”
Harvard Business Review’n(11) artikkelissa asiantuntijat suosittelevat kolmiosaista menetelmää, jolla ihmiset voivat parantaa keskittymistään. Paul Hammerness, psykiatrian apulaisprofessori Harvard Medical Schoolissa, ja Margaret Moore, Wellcoaches Corporation -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja, väittävät, että tekniikka auttaa laittamaan jarrut päälle herpaantuneen mielen suhteen. Tekniikkaan sisältyy se, että ensin tulet tietoiseksi mielipiteistäsi, sitten hengität syvään ja mietit vaihtoehtoja ja viimein valitset ajatuksella.
Uni(12) ja mindfulness(13)-meditaatio parantavat oppimista keskittymisen ja muistin parantamisen kautta. Menetelmästä riippumatta aikomus on olennainen osa menestymistä. Seuraa intohimojasi, sillä Tri Chamorro-Premuzicin mukaan ”Kun ihmisten omat arvot ja intressit ovat yhtä heidän tehtävänsä, roolinsa tai työnsä kanssa, he oppivat eniten. Nämä asiat voivat kuulostaa superintuitiivisilta ja ilmiselviltä, mutta ne ovat pääsyiden joukossa siihen, miksi ihmiset eivät opi enemmän – he eivät tiedä, missä ovat hyviä, ja työskentelevät väärällä alalla.”
Matthew Jenkin on brittiläinen freelance-journalisti ja Guardian Careersin aiempi päätoimittaja. Kyseessä on Guardianin yhteisösivu työnhakijoille ja uran vaihtajille.
Lähteet:
(1) http://dx.doi.org/10.1016/j.neuron.2017.02.003
(2) https://www.theguardian.com/education/2017/mar/12/no-evidence-to-back-idea-of-learning-styles
(3) http://time.com/3858309/attention-spans-goldfish/
(4) http://www.businessinsider.com/this-one-trait-will-help-you-get-hired-by-google-2016-7?IR=T
(5) https://www.huffingtonpost.com/debbie-hampton/the-10-fundamentals-of-re_b_9625926.html
(6) https://www.theguardian.com/world/2014/oct/09/east-asian-school-success-culture-curriculum-teaching
(7) https://www.mckinsey.com/business-functions/organization/our-insights/why-diversity-matters
(8) https://hbr.org/2016/11/why-diverse-teams-are-smarter
(9) https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1111/ecge.12016
(10) http://gocognitive.net/interviews/effect-context-memory
(11) https://hbr.org/2012/01/train-your-brain-to-focus
(12) https://www.theguardian.com/science/2016/aug/23/sleep-resets-brain-connections-crucial-for-memory-and-learning-study-reveals
(13) https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs12671-014-0285-3
